Ei ollut sattumaa, että juuri tämä Joukkue kaatoi viime sunnuntain välieräottelussa kestomenestyjä Helsinki Roostersin 3/3 ottelusta saman kauden aikana. Tähän tuskin mikään muu joukkue on Vaahteraliigahistoriassa vuodesta -79 pystynyt ikinä.

 

Välieräottelun ennakkohaastattelussa Butchersin päävalmentaja ja puolustuksen koordinaattori Lasse Voipio kertoo omaavansa huippuvalmennustiimin ympärillään. Yhteistyö tiiminä on toiminut loistavasti. Lisäksi Voipio on kuunnellut herkällä korvalla myös joukkueen kokeneempaan kaartiin kuuluvia pelaajia. Joukkue on hitsaantunut vajaan vuoden aikana todella lujaksi, joiden itseluottamusta isotkaan ei horjuta. Ei, vaikka runkosarjan kakkosella ei pitänyt olla edes kotikentällään palaakaan välierässä, huippuosaamista joka pelipaikalla ja valmennuksessa viliseviä kukonpoikia vastaan. Eivätpä olisi nämä ”asiantuntijat” voineet olla enemmän väärässä. Koska eivät tunne Porvoon pelaajien luonnetta, eivätkä tätä mustakultaista Joukkuetta.

 

”Herra 44”

 

Joukkueen nestori, tänä vuonna 44-vuotias ikinuori Butchers-ikoni Ville Kurvinen pelaa numerolla 44 ja osallistuu sanomansa mukaan varmuudella viimeiseen Vaahteramaljaansa, järjestysnumeroltaan 44. V.1998 Vaahteraliigassa aloittanut Kurvinen on kärkikastia koko liigahistorian tilastoissa, tilillään mm. 92 teedeetä. Edelleen erittäin atleettisessa kunnossa oleva ja kentällä hyvin pärjäävä Kurvinen oli mukana voittamassa kaikki 6 suomenmestaruutta vuosina 2005-10. Kurvinen on pelannut koko uransa vain Butchersissa sekä luonnollisesti myös Suomen maajoukkueessa. Ihmemiehestä riittäisi paljonkin kerrottavaa kokonaisen neljännesvuosisadan edestä, mutta tässä kohtaa lyhyesti: Butchersin kokenein ja menestynein pelaaja Ville Kurvinen haluaa varmasti päättää uransa suomenmestaruuteen ja on valmistautunut siihen asumalla viimeisen viikon uimahallin kylmäaltaassa. 😉 Sanomalehti Uusimaassa 8.9. on luettavissa Ville Kurvisesta toimittaja Mika Laurilan koko sivun hieno juttu.

 

”Pekan pojat”

 

Jos Ville Kurvinen on TD-tilastoissa 92 maalillaan ylhäisessä yksinäisyydessä, niin kovin kaukana tilastohistorian ”edetyissä jaardeissa” ei tämän kauden jälkeen tule olemaan Joukkueen monivuotinen all around-pelaaja Mikko Seppänen. Pääasiassa laitahyökkääjänä tehoja juossut Mikko on tehnyt vuosien ajan myös valtavan määrän seuratyötä kentän ulkopuolella ollen seuran hallituksessa ja osallistuen tälläkin kaudella Joukkueen pelaajarekrytointiin. Kuten monen muun, hänenkin suurin haaveensa on ollut vuodesta toiseen päästä kehittymään seurana ja Joukkueena siihen pisteeseen, jolla voitetaan Vaahteramalja kotikaupungin paidassa. Lapsuuden kaveripiiristä 2000-luvun puolivälissä rekrytointi jo alkoi, jolloin jenkkifutiksen aloittivat myös huippulahjakas Micky Kyei. Micky on vuoden 2019 Saksan GFL-mestari ja hän ollut tällä kaudella johtavassa roolissa Joukkueen kehittämisessä. Sitten meillä on Phung Nguyen joka palasi kasvattajaseuraansa Helsinki Wolverinesta keväällä ja tukee erinomaisesti Joukkueen WR-ryhmää. Puolustuksen puolella kokeneeseen kaartiin kuuluu Niko Roiko. Roiko johtaa kentällä peliälyllään ja on todella taitava lukemaan peliä ennen kuin tilanteet kentällä tapahtuu. Takakentän Roope Karlssonin piti tällä kaudella pelata vain 3-divaria, mutta siirtyi auttamaan Joukkuetta keskikesällä ja otti heti 1. pelissään syötönkatkon. Lahjakas siis hänkin. Myös pari vuotta vanhempi Niko Pennanen on puolustuksen huikea johtaja ja nousi tällä kaudella Butchers-historian kaikkien aikojen taklaustilastossa sijalle 2. Näiden lisäksi puolustuksen linjan pitkäaikainen kokenut jyrä Roni Paananen kuuluu tähän 90-luvun alkupuoliskolla syntyneiden omien kasvattien ryhmään, joka myös ”Pekan pojiksi” nimettiin silloisen pitkäaikaisen valmentajan Pekka Piminäisen mukaan. Eivät nämä 2000-luvun juniorisarjoja dominoineet pojat aina olleet runkosarjan ykkösiä, mutta tärkeissä ja tiukoissa paikoissa seisoivat lopulta parrasvaloissa juhlien suomenmestaruutta sen kymmenkunta kertaa. Nämä oman kylän pojat oppivat tärkeää voittamisen kulttuuria ja tulevat lauantaina taatusti tekemään kaikkensa yhdessä nuorempiensa kanssa, jotta Malja saadaan taas Porvooseen.

 

Nykyvalmentajista näitä ”Pekan poikia” valmensi useita juniorivuosia myös mm. seuran pitkäaikainen ja menestynyt hyökkäyksen koordinaattori Kristian Lind sekä todella suuri seuraikoni ja huikeaa työtä Butchersin hyväksi useilla vuosikymmenillä tehnyt Pasi Lautala. Pasin osaavissa käsissä on moni hyökkäyksen linjamies kasvanut ja kehittynyt huippupelaajaksi, kuten koko hyökkäyksen nykyinen linja Väinö Pääkkösen ja Sakari Siltakorven johdolla. 

 

Jos taas tarkastellaan puolustuksen linjan porvoolaishuippuja, niin voisi sanoa, että toisen polven jenkkifutaaja Jesse Vuoksenturja on mm. Marko Luoman valmentamana kasvanut todella tärkeäksi palasta tätä Joukkuetta. Myös Jesse on raatanut Porvoon D-linjassa vuodesta toiseen vain ja ainoastaan Butchersin paidassa numerolla 55, kuten isänsäkin. Lukuisten muiden ottelujen lisäksi viime sunnuntain välierässä Jessestä tuli Roostersille iso paha mörkö, jota eivät saaneet kuriin. Suurelle liveyleisölle ei aina linjasta erotu pienet tärkeät liikkeet kasan keskellä, mutta viimeistään tallenteilta huomaa, miten tämä puolustuksen väkivahva linjamies onnistuu oikea-aikaisilla liikkeillään ja voimallaan auttamaan Joukkuetta ja kavereita siinä vieressä, eli #55 on myös isossa roolissa Crocodilesin Christian Powellin pysäyttämisessä. Puolustuksen linjassa nähdään Jessen rinnalla myös muutama kausi sitten Roostersista siirtynyt serkkupoika Julius Vuoksenturja.

 

”Vennon junnut”

 

Butchers on niittänyt mainetta hyvästä juniorityöstä, jota etenkin 2000-luvun puolivälistä 2010-luvulle tehtiin isolla volyymilla. Sen tuotosta tarjoillaan nyt hyvinkin porvoolaisella edustusjoukkueella. Suurin osa Vaahteramaljaan yltäneestä joukkueesta on seuran omia kasvatteja. Kasvattajana todella isossa roolissa on ollut myös koko elämänsä lajille antanut Mikko Vento, joka valmentaa nyt Vaahteraliigassa vastuualueenaan erikoisjoukkueet eli käytännössä potkupelit. Ventohan tunnetaan seuran ylivoimaisesti pitkäaikasimpana puheenjohtajana (17 v.), joka nuorena miehenä aloitti hallituksessa 90-luvun lopussa ja puheenjohtajana vasta 23-vuotiaana syksyllä 2001. Mikon työpanos Butchersin hyväksi on ollut vuosikymmenten saatossa valtava todella monella osa-alueella ja näistä lukuisista vain yksi osa-alue on ollut juniorivalmennus yli 20 vuotta peräti kolmella eri vuosikymmenellä. Nyt noin kolmasosa edustusjoukkueesta on ”Vennon junnuja”. Muutaman em. lisäksi mm. -98 syntynyt Jussi Mäkelä LB-osastolta sekä 23-vuotias huippulaituri Kristian Natunen, joka siirtyi takaisin kotiseuraansa Saksan GFL-liigasta ja näytti koko Vaahteraliigalle sen, mitä Porvoossa on jo tiedetty pitkään. Krippe on ollut yksi pelätyimmistä laitahyökkäjistä tällä kaudella.  

 

Vuodet vierii ja ikäpolvet vaihtuu, mutta Mikko Vento pysyy. Viimeisin setti huippupelaajia ilmestyi edustusjoukkueeseen alaikäisinä pari vuotta sitten ja jo viime kaudella erottui joukosta, ei enää huippulupaus, vaan huippulaituri Luukas Eerola. Vasta 18-vuotias nuorimies on pitänyt pilkkanaan niin konkareita kuin Amerikan vahvistuksia ja lyönyt itsensä Suomen jenkkifutiskartalle pitkäksi aikaa. Tällä kaudella on nähty salamaakin nopeampia välähdyksiä, kun Eerola karistaa vastustajat kannoiltaan. Tätä nähtiin myös elokuussa Suomen maajoukkueessa, kun Luukas tarjoili makeaa koko kansalle TD:n arvoisella aloituspotkun palautuksellaan. Luukaksen mukana, mutta ei enää varjossa olemme nähneet omia kasvatteja, kuten Michael Fiskari, Ukko Pakkanen, Hugo Vähäkuopus, Samuel Komu, Venny Koskelainen, Caspian Kuosmanen, Tomi Pirkola sekä joukkueen kuopus, vasta 16-vuotias Zacharias Karbin. Hyökkäyksen linjassa painii -04-syntyneet kaksosveljekset Joonatan Asovaara (sentteri) ja Justus Asovaara. 

 

ECG-yhteistyö kantaa hedelmää

 

Butchers on tehnyt pari vuotta tärkeää seurayhteistyötä Helsinki East City Giantsien (ECG) kanssa. Viimeisimpänä tälle kaudelle Joukkueeseemme saatiin lainalle ECG-juniorit Eemeli Hassinen sekä Felix Salonen, jotka ovat mahtuneet suoraan pelaavaan kokoonpanoon ja suoriutuneet erittäin hyvin. Todella hyvän kauden on myös pelannut heksinkiläinen puolustuksen linjajätti Noah Nettey, joka palasi Porvooseen välivuoden jälkeen. Aiempina vuosina seuraan siirtyneitä ECG-taustaisia pelaajia ovat Risto Ilomäki, Ilmari Ikäheimo, Juha Myllylä, Asko Pajunen sekä Atro Heinonen. Myös konkariosaston Sami Nikkinen on ECG-taustainen.

 

Muita tervetulleita kotimaan vahvistuksia ovat mm. tänä vuonna Butchersiin Wolverinesta siirtynyt maajoukkuepelaaja Asko Mäntymäki (TE), joka on Vaahteraliigan veteraanipelaajia. Askon rooli on ollut Joukkueelle valtavan iso monella tapaa. Asko on hengenluoja ja kentälle hän on tuonut blokkausvoimaa sekä mahdollistanut pelikirjan laajempaa käyttöä tänne tullessaan. Tuore tämän kauden siirto Kotka Eaglesista on Anttoni Söderlund (DB), joka tällä hetkellä on kuitenkin loukkaantuneiden listalla. Muita pitkäaikaisia vanhemman kaartin porvoolaispelaajia, jotka ovat meille aikoinaan siirron kautta tulleita, ovat puolustuksen Janne Lahikainen sekä Joonas Kolkka.

 

Nuorimmasta päästä sen sijaan on joukkueen taskuraketti, juuri 18 vuotta täyttänyt Aleksi Hirvonen, joka siirtyi meille talvella Jyväskylästä, mutta on juniori-ikäisenä pelannut myös Seinäjoella. Ahkera ja määrätietoinen nuorimies on pystynyt vastaamaan täysin odotuksiin keskushyökkääjänä, jopa ylittäen ne. Aleksi toimii myös Joukkueen aloituspotkaisijana. Tulevaisuuden pelaajiamme on myös Lahdesta pari vuotta sitten siirtynyt, -04 syntynyt Topi Ahokallio, joka on saanut paljonkin vastuuta takakentällä. Vantaan Taftista siirtyi tälle kaudelle kookas laitahyökkääjä Sebastian Juuri, joka on osoittanut olevansa pelimies ja kuuluvansa Vaahteraliigaan. Suomen korkeakoulusarjassa jenkkifudiksen aloittanut Sauli Puustinen (22 v.) onnistui liigadebytoinnissaan loistavasti ja on kuulunut aloittavaan hyökkäyksen linjan kokoonpanoon koko kauden.

 

Lajinvaihtajat

 

Amerikkalainen jalkapallo on lajina tunnettu siitä, että urheilulliset pelaajat muista lajeista saattavat vanhemmallakin iällä lyödä läpi jenkkifutiskentällä, vaikkei olisi lapsesta asti lajia harrastanut. Tällaisena esimerkkinä toimii Joonas Puranen, joka on porvoolaisen Old Town Shamrocks Rugbyn lahja jenkkifutikselle. Nopeasti lajiin sisälle päässyt ”Late-entry”. Purasella on kova asenne eikä hän iskuja pelkää. Joonas toimii Asko Mäntymäen ”oppipoikana”. Toisen lajin parista on siirtynyt myös porvoolainen Juuso Halonen, joka on Akilleksen käsipallotoiminnan kasvatti. Lahjakas -04 syntynyt Juuso on omaksunut lajin hyvin ja on varmasti tulevaisuudessa isossa roolissa puolustuksen takakentällä Ahokallion tapaan.

 

Onnistuneet ulkomaan hankinnat

 

Tämän kauden amerikkalaisvahvistukset, ensimmäistä kauttaan Joukkueessa pelaava DB Zach Wright on ollut ilmiömäisen hyvä rikkoen koko Vaahteraliigan yhden kauden syötönkatkoennätyksen. Toista kauttaan Porvoossa pelaava QB Brandon Gwinner onnistui myös vakuuttavalla tasolla koko kauden. Heinäkuussa saimme roppakaupalla esimerkillisyyttä ja ammattimaisuutta lisää, kun LB Brandon Wellington lennätettiin korvaamaan polvivaivaista Aaron Bryantia. Samoihin aikoihin Joukkueeseen hankittiin Ranskan maajoukkuepelaaja DB Jordy Adjetey. Nämä neljä ovat olleet onnistuneita valintoja kaikki. Vahvistuksemme ovat ihmisinäkin huippumukavia. Iloisia, sosiaalisia, ammattimaisia ja todellisia joukkuepelaajia. Näiden miesten finaalia edeltävät kuulumiset voi lukea Butchersin aiemmista uutisista.

 

​

VALMENTAJAT: Lasse Voipio, Kristian Lind, Jimi Roiko, Pasi Lautala, Juha Lampinen, Jari Mononen, Niko Nousiainen sekä Mikko Vento.

HUOLTAJAT: Tapani Paananen, Inka Vaskimo (fyssari), Jenni Gröndahl, Tero Vuoksenturja sekä Anne Rytilahti.

 

Lauantain OmaSp Stadionilla tämä Joukkue pelaa valkoisilla vieraspaidoillaan. Toiveena kuitenkin on, että fanit pukeutuvat musta-kultaan ja pitävät yllä karnevaalitunnelmaa kuten perinteisiin kuuluu. Joukkueen pelaajista vain viidellä on jo Vaahteraliigan mestaruus ja nyt uskotaan, että lauantai-iltana kannu nousee korkeuksiin porvoolaiskapteenien johdolla ja heitä olisi kymmeniä lisää.

 

LET*S GO BLACK AND GOLD!